Kaksi viikkoa meillä

Reilut kaksi viikkoa on nyt Sade meillä asustellut ja edelleen kaikki hienosti. Joitain pikku juttuja on ilmennyt, kuten esimerkiksi se ettei neiti voi olla nakertelematta/kaivamatta ylös mun villiviinejäni :D Ja samoin lelujen piilottaminen on hirmuisen hauskaa. Tai siis oikeastaan hän ei niitä piilota vaan kaivaa niille kuopan, pistää lelun sinne, sit kiertää pihan, hakee saman lelun ja juoksee lelu suussa pihaa ympäri ja sit taas koko rumba alusta.

Ollaan oltu mettässä juoksentelemassa ja leikkimässä ihan vapaana ja Sade tottelee tosi hyvin. Jos vaan on herkkuja taskussa niin hän tulee samantien kun kutsutaan. Oppii välillä liiankin nopeasti, kun yhden kerran hän ei olisi halunnut tulla autoon niin heitin herkkupalan takapenkille että tämä menisi sen perässä ja niin menikin. Mut nyt tuntuu et joka kerta kun pitäisi mennä autoon Sade katsoo mua silleen et missäs on mun herkku ja jää vaan seisoon auton viereen kun odottaa saavansa namuja. Enkä tosiaan tehnyt sen kun kerran ja heti hän tajus et siitä pitää sit saada herkku. Mut siis menee kyllä autoon ihan nätisti. Ja autossa matkustaa kyllä kans tosi kiltisti.

Virtaa Sadessa piisaa kyllä todellakin ja paljon. Just taas tultiin tunnin lenkiltä ja tuolla se nyt möyrii taas takapihalla toista tuntia. Nauttii tajuttoman paljon olla takapihalla ja köllöttelee siellä vaan vaikka kuinka kauan. Eikä haittaa yhtään vaikka naapuri olis haravoimassa - Sade istuu aidan viereen ja kattelee pää kallellaan mitä naapuri tekee. Eikä tosiaan hauku kenellekkään, paitsi omille leluilleen :)

Koirapuistossa

Eilen illalla hilpaistiin iltalenkin jälkeen vielä koirapuistoon treenailemaan. Sade ei lähtenyt muutamaa kymmentä metriä kauemmas minusta ollenkaan vaikka tilaa olisi ollut paljon enemmänkin. Oltiin siellä kaksin eli häiriötekijöitä ei ollut. Sade nautti silmittömästi vapaana olemisesta, vaikka toki meillä pihalla saa vapaana ollakkin, mutta kun meidän piha on niin kovin pieni ettei siinä saa oikein kunnolla juoskenneltua. Tuli luo joka kerta ja heti kutsuttaessa, tosin tietäen saavansa juustopalan, ja edelleen uskon että Sadea voi tulevaisuudessa pitää vapaana ainakin mettässä ja mökillä.

Yksin ollessa tehnyt tarpeitaan sisälle nyt oikeastaan joka päivä yksin jäädessään, vaikka aamulla saa kunnon lenkin. Edelleenkään ei ole mitään rikkonut, vaikka välillä roudaileekin mun pipoja ja hanskoja ja kenkiä jne. mihin sattuu.

Tykkää tosiaan hirmuisesti olla ulkona ja olis varmaan ulkona koko päivän. Tällä hetkellä meidän takapiha on vaan sellanen suuri mutalätäkkö ettei neitoa siellä viitti hirveesti pitää, mutta kunhan tuo tuosta kuivuu, niin siellä saa taas köllötellä ja temmeltää. Eikä välitä millanen keli on. Sadekkaan ei haittaa Sadea ollenkaan :)

Sade viihdyttää hyvin itse itseään. Saattaa tuoda meille jonkun lelun, mutta lähtee sitten taas melkein heti leikkimään itsekseen. Tulee kaikkien koirien kanssa toimeen ja kuvittelisinkin Saden nauttivan toisen koiran seurasta myös kotona.

Viikko mennyt

Sade on ollut meillä nyt melkein viikon. Hyvin on tosiaan sopeutunut ja kaikki on mennyt edelleen hyvin. Parit kakat on tullu sisälle yksinollessa, mutta muuten ei mitään tuhoja tms. edelleenkään. Melko arka Sade on vieraille ihmisille. Ystävällinen kyllä ja häntä heiluu, muttei halua että häneen kosketaan tai ei mene moikkaamaan - haistaa metrin päästä ja menee sitten omiin oloihinsa tai meidän tykö. Meille ei ole arka ja varmasti tottuu muihin kunhan saa aikaa ja rauhassa tutustua. Kaikkien koirien kanssa tulee toimeen loistavasti eikä ole niille yhtään arka. Esimerkiksi tänään lenkillä tuli vastaan yhtäaikaa kolme collieta ja vähän meinasi Sadella mennä häntä koipien väliin "ylivoiman" edessä, mutta ei kuitenkaan lähtenyt pois vaan ihan iloisesti ja rauhallisesti tutustui.

Ovikelloon ei reagoi mitenkään. Kaverini tuli poikkeamaan ja häntä alkoi neidillä heilumaan muttei mennyt juurikaan morjenstaan. Eikä välittänyt vaikka meillä oli vieras kylässä vaan löffäsi sohvalla repo rankana. On tosiaan kaikin puolin ystävällinen ja tykkää kaikista, muttei ole kovinkaan sosiaalinen - ainakaan heti. Tykkää kyllä olla meidän lähellä, esim. sohvalla tulee viereen ja tykkää rapsuttelusta, mutta haluaa myös olla rauhassa ja omissa oloissaan. Tykkää myös tulla ihan kiinni meihin vaikka sohvalla ilman että hän haluaa rapsutuksia.

Viihtyy edelleen myös takapihalla yksikseen tuntitolkulla leikkien luun pätkällään josta on tullut suuri aarre; ei syö sitä luuta ollenkaan vaan on vaan piilottelevinaan sitä. Välillä meinaa innostua ruopsuttamaan pihalle kuoppaakin aarteelleen :)
Ja energiaa piisaa. Eilen tunnin lenkin jälkeen meni vielä takapihalle ja juoksi sitä ympäri heitellen luutansa yli tunnin.

Äsken leikattiin kynnet ja antoi senkin tehdä tosi hyvin. Ei arastellut tassujaan ollenkaan. Sade on myös hirveän nopea oppimaan: osaa jo istua ja mennä maahan ja tulla luokse (sisäoloissa - ulkona tulee siis kyllä kanssa muttei ole vapaana ollut muuta kun takapihalla).

Kuvia

Sadesta kuoriutui kaunokainen

Eilen illalla käytiin suihkussa pesulla. Minun epäilyistä huolimatta, taas kerran, Sade ei korvaansa lotkauttanut. Tuskin hän hommasta nautti, mutta korviaan ei edes vetänyt luimuun. Välillä oltiin melko akrobaattisissa asennoissa, kun tassut ei pitäneet saippuaisella märällä kaakelilla ja koivet tuppasivat lähtemään vastakkaisiin suuntiin! Notkeakin vielä :D Suihkun jälkeen harjattiin turkki kunnolla ja annettiin loishäädöt. Valkoinen turkki on taas valkoinen ja aivan ihanan pehmeä!

Muutaman tunnin yksinolokin on sujunut aivan loistavasti. Ei pissoja, kakkoja tai tuhoja tehty missään. Ja tämän koiran väitettiin olevan ei-vielä-sisäsiisti! Eikä olla sisäsiisteyttä edes ehditty opettamaan mitenkään koska ei ole ollut mitään tarvetta. Tänäkin aamuna heräsin puoli kahdeksan maissa siihen että neiti tapsutteli kurkkaamaan makkarin ovelle. Menin olkkariin ja avasin takaoven, niin Sade meni itsekseen pihalle ja suoraan pissalle! Ja lenkillä käy myös heti aluksi pissalla ja kakalla. Tänään kun lähdin hetkeksi pois kotoa niin Sade jäi oikein kiltisti mussuttamaan jotain luun palaa eikä juuri edes noteerannut lähtöäni. Takasin tullessani oltiin kovin iloisia ja pomppivaisia ja matot oli kasassa, että neiti oli tainnut leikkiä itsekseen taas kovalla tohinalla.

Tänään harjoiteltiin vähän istumista. Tänne -sanan tajuaa jo tosi hyvin ja oikeastaan joka kerta tuleekin luo. Ei ihan aina käden ulottuville, mutta ainakin kurkkaamaan mitä asiaa meillä on.

Vähän on innostunut nyt leikkiessä puremaan, mutta todella kevyesti ja lopettaa heti kun on huomioimatta koko koiraa tai lähtee pois. On alkanut myös seuraamaan enemmän mitä me tehdään. Makaa kyllä reporankana sohvalla, mutta toisella silmällä kattelee kokoajan mitä ympärillä tapahtuu. Alkaa varmaan matkarasitukset olemaan poisnukuttuja.

Tänään pitäis mennä moikkaamaan meidän Pappaa. Katotaan kuinka neiti suhtautuu uusiin ihmisiin vieraassa paikassa...

Toinen päivä meillä

Kaikki on mennyt loistavasti - tosi paljon paremmin kuin ikinä uskalsin odottaa. Sade on erittäin rauhallinen, paitsi leikkiessään itsekseen. Oivalsi eilen illalla että hän voi hakea lelukopasta itse lelun ja nyt sitten leikitään keskenään sellaisella ryminällä että :) Takapihallekkin vei itsekseen yhden pallon ja sitten mentiin pitkin pihaa pallon kanssa välillä jopa leikkisästi muristen ja haukkuen.

Yön Sade nukkuin kiltisti yksin sohvalla. Päätimme ettei makuuhuoneeseen ole tälläkään koiralla asiaa. Hetken tepastelun jälkeen neiti totesi ettei kai auta kun mennä nukkumaan ja sittenhän sitä nukuttiin aamuun asti. Ja minun kainaloon tuli aamulla köllimään kun siirryin sohvalle heräilemään. Äsken käytiin kunnon lenkillä ja Sade käveli taas oikein kauniisti. Käyttäytyy hihnassa siten että uskoisin joskus olevan erittäin mahdollista ettei hinaa tarvita ollenkaan, koska ei yritä säntäillä minnekkään ja on sen verran kiintyneen oloinen että ei varmaankaan haluaisi lähteä kauas omistajista. Ehkä :)

Ruuasta on kovin kiitollisen oloinen, muttei kerjää yhtään. Me syödään aina ensin ja koiralle vasta sitten, niin Sade odottaa kauempana rauhallisesti. Välillä käy pöydän luona nuuhkasemassa mutta menee samantien pois. Sitten kun näkee ruokakuppinsa alkaa häntä heilumaan ja tekee pari iloista pompahdusta. Syö kuitenkin todella rauhallisesti eikä välitä vaikka itse hääräilee keittiössä vieressä. Tulee myös kiittämään ruuasta kauniisti parilla käden lipaisulla.

Lempipaikaksi on muodostunut ehdottomasti sohvan nurkka ja siinä vielä kun on minun "halityyny" (yläruumiin puolikkaan muotoinen tyyny jossa on käsi ja jonka kainaloon pääsee mukavasti halittavaksi) niin asiat eivät paremmin voisi olla.

Alfa (Sade) tuli taloon

Haimme tänään Porvoosta puolivuotiaan kaunottaren, Alfan, meille kotihoitoon. Neitokainen ei reagoinut nimeensä mitenkään (kuulostaa varmaan venäläisen sanomana aika erilaiselta kuin meidän sanomana), joten tiukan pohdinnan jälkeen päätimme kutsua neitiä Sade:ksi.

Kotimatka sujui uskomattoman hyvin ja kovasti Sadea väsytti. Ei ollut moksiskaan äänistä, meistä tai mistään muustakaan. Pissatauolla jo häntäkin heilui ja melkein meinasi vähän jo leikittää. Namupalatkin alkoivat kelvata jo automatkalla. Kotiin tultuamme ensimmäinen tunti meni meitä väistellessä ja häntä vähän koipien välissä tutkiessa paikkoja, mutta ruuan ja nokosten jälkeen oltiin jo kavereita. Takapihalla Sade viihtyy mainiosti ja olisi siellä varmaan vaikka kuinka pitkään.

Kertaakaan ei ole haukkunut tai käyttäytynyt mitenkään rauhattomasti, eli rauhallinen tytsy on kyseessä. Pikku lenkilläkin jo käytiin, remmissä kulkeminen sujuu erittäin hyvin ja Sade näytti tajuavan itse hyvin sen että on paljon mukavampi kävellä löysällä hihnalla kuin vetää. Ihmiset ja koirat kiinnostivat matkan päästä, muttei tehty tuttavuutta vielä keneenkään. Kovin väsynyt tuntuu Sade vieläkin olevan - annoimme hänelle esimerkiksi puruluun ja Sade olis kyllä halunnut sitä kalvaa muttei millään tahtonut jaksaa ja tuppasi vaan torkahtaa luu suussa :) Pallollakin jo vähän uskaltauduttiin leikkimään. Kaikki on siis mennyt erittäin erittäin hyvin!